Eurooppalaisia reservinaliupseerijärjestöjä yhdistävän CISOR-järjestön puheenjohtajuus on siirtynyt Reserviläisliiton vastuulle. Liiton kaksivuotisen puheenjohtajakauden aikana Suomessa järjestetään maamme puolustusratkaisua esittelevä kongressi, sotilasmoniottelu sekä kuusi hallituksen kokousta, joissa tutustutaan eri puolustushaaroihin sekä rajavalvontaan. Näihin tapahtumiin osallistuu satoja reserviläisiä eri puolilta Eurooppaa.

CISOR-järjestö (Confédération Interalliée des Sous-Officiers de Réserve ) on perustettu vuonna 1963 lisäämään yhteistyötä eurooppalaisten reservinaliupseerien välillä. Taustalla oli EU:n perustamisen tapaan toinen maailmansota sekä tarve purkaa historiallista vastakkainasettelua Saksan ja Ranskan välillä. Järjestössä on nykyisin mukana Reserviläisliiton lisäksi reservinaliupseerijärjestöjä Belgiasta, Espanjasta, Hollannista, Italiasta, Itävallasta, Puolasta, Ranskasta, Saksasta, Sloveniasta, Sveitsistä ja Tanskasta.

Suomalaisilla maanpuolustusjärjestöillä on paljon kansainvälistä yhteistoimintaa mutta Reserviläisliiton puheenjohtajuus 2016-2018 on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Liiton tavoitteena on uudistaa CISOR-järjestön kokous- ja hallintokäytäntöjä, aloittaa säännöllinen tiedottaminen tavoitteista ja toiminnasta sekä lisätä yhteistyötä reserviupseereja edustavien järjestöjen kanssa. Lisäksi järjestön toimintaa pyritään laajentamaan Euroopassa.

CISOR-järjestön puheenjohtajana toimii vuosien 2016-2018 ajan Reserviläisliiton entinen varapuheenjohtaja, sotilasmestari Ilpo Pohjola Liperistä. Muita keskeisiä henkilöitä ovat pääsihteerinä toimiva sotilasmestari Osmo Suominen Piikkiöstä sekä CISOR-järjestön valiokuntien puheenjohtajina toimivat ylivääpeli Annukka Jokipii Seinäjoelta ja ylivääpeli Minna Nenonen Oripäästä. Puheenjohtajakauden kaikki tapahtumat järjestetään yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kanssa.

Lisätietoja asiasta antavat CISOR-järjestön puheenjohtaja Ilpo Pohjola, puh 0400 182700 tai Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh 0400 640 755. Lisätietoa myös osoitteesta http://cisor.info.

Liitteenä oleva, Reserviläisliiton CISOR-puheenjohtajuuden tunnus on median vapaasti käytettävissä.

Suomalaiset suhtautuvat esteettömyyteen ja sen edistämiseen erittäin myönteisesti, selviää Invalidiliiton teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus julkaistaan 20.6. Tiedekeskus Heurekassa.

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten asenteita ja mielikuvia rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämistä kohtaan.  Sähköiseen kyselyyn vastasi 1356 suomalaista, ja otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy.

- On äärimmäisen hienoa nähdä, että suomalaiset pitävät esteettömyyttä näin tärkeänä. Kun väestö ikääntyy, tarvitsemme todella paljon enemmän esteettömiä asuntoja, kuin mitä nyt on tarjolla. Tutkimuksessa näkyi myös hyvin tämä painotus: esteettömyyttä pidettiin tulevaisuutta ennakoivana ja kaikkia hyödyttävänä asiana, toteaa Marika Nordlund, vt. johtaja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä.

Osaa vastaajista huolettivat esteettömän rakentamisen kustannukset. Vastaajista valtaosa kuitenkin ajattelee, että rakennusvaiheen huolellisella suunnittelulla voidaan välttää esteettömyyteen monesti julkisuudessa liitettävät korkeat kustannukset. Niinpä suomalaisten mielestä esteettömyydelle pitäisi asettaa jopa aiempaa korkeammat tavoitteet, erityisesti julkisten tilojen osalta.

- Tämä on erityisen mielenkiintoinen tulos, sillä parhaillaan valmistellaan uutta esteettömyysasetusta. Siinä ehdotetaan, että asumisen määräyksiä lievennetään, Nordlund sanoo.

Heurekassa avataan Helppo liikkua? -pyörätuolirata

Tiedekeskus Heurekassa aukeaa tutkimustulosten julkistamisen jälkeen tiedekeskuksen historian ensimmäinen pyörätuolirata. Invalidiliiton ja Heurekan yhteisellä Helppo liikkua? -radalla kuka tahansa pääsee kokeilemaan, miltä tuntuu liikkua pyörätuolilla tavallisessa katuympäristössä.

Lisätietoja:

Marika Nordlud, vt. johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE, p. 050 492 3020, marika.nordlund@invalidiliitto.fi

Melina Mäntylä, tutkimusjohtaja, Aula Research Oy, p. 040 821 7842, melina.mantyla@aularesearch.fi

Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista kokee asioinnin yksityisillä lääkäriasemilla selvästi sujuvampana ja selkeämpänä kuin asioinnin terveyskeskuksissa. Toisaalta terveyskeskukset keräävät yksityisiä palveluntuottajia hieman enemmän kiitosta siitä, että varatuissa ajoissa pysytään. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ainoastaan 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä koettiin terveyskeskuksen palvelevan yksityisiä palveluntuottajia sujuvammin ja selkeämmin. Yksityisten lääkäriasemien kilpailutilanne on tasainen.

Sujuvuusindeksi mittaa asiakastyytyväisyyttä

Sujuvimpana ja selkeimpänä asiointi koettiin Aava Lääkärikeskuksessa, jossa palvelun sujuvuusindeksi nousi 94:ään. Muut yksityiset terveyspalveluiden tuottajat ponnistavat kokonaistuloksissa jokseenkin samalta viivalta. Terveystalo sai parhaat arvosanat 35-44-vuotiaiden ryhmässä, Mehiläinen puolestaan 18-24 v. ikäryhmässä.  Naisten kriittisyys korostuu erityisesti terveyskeskuksien palveluissa, joista toivottiin ystävällisempää palvelua ja mahdollisuutta päästä lääkäriin nopeammin.

Sujuvuutta tuottavana tekijänä koettiin erityisesti hyvät ja asiantuntevat lääkärit sekä hoitohenkilökunta varsinkin terveyskeskuksissa verrattuna yksityisiin lääkäriasemiin. Muissa selkeyttä ja sujuvuutta tuottavissa tekijöissä korostuivat nopea vastaanotolle pääseminen, kokemus helposta ajanvarauksesta, asiakkaan ystävällinen kohtelu, lyhyet jonotusajat sekä asiointipaikan tuttuus ja läheinen sijainti. Tutkimuksen mukaan kokemus palvelun sujuvuudesta ja selkeydestä on heikompi silloin, kun asioinnissa oli kyseessä perheenjäsenen käyttäminen hoidossa.

Tutkimuksessa selvitettiin terveyspalveluiden käyttöön liittyviä asiakaskokemuksia kymmenen terveyspalveluita tarjoavan tahon ja oman terveyskeskuksen osalta. Asiakkaita pyydettiin arvioimaan asteikolla 0-10, kuinka sujuvana ja selkeänä he ovat kokeneet viimeisimmän asiointikerran ja mitkä asiat tekevät asioinnista itselle sujuvaa ja selkeää.

Asiakkaiden antamien arvosanojen pohjalta laskettiin palveluntuottajittain sujuvuusindeksi. Indeksi muodostettiin siten, että korkeimpia arvosanoja (9-10) antaneiden osuudesta vähennettiin alimpien arvosanojen (0-6) antaneiden osuus.


Palvelukokemukseen on helppo vaikuttaa pienillä toimenpiteillä

Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat ovat tutkimustulosten mukaan kohtuullisen tasaisia kilpailussa ja jo pienilläkin palveluun ja viestintään liittyvillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa myönteisesti asiakkaan palvelukokemukseen.

”Tutkimuksella haluamme rohkaista terveyspalveluiden tuottajia ja miksei kaikkia muitakin palveluiden tuottajia parantamaan kilpailukykyään palvelumuotoilun avulla. Kun kilpailutilanne on tasainen, pienilläkin asiakaskokemusta parantavilla muutoksilla voidaan saavuttaa kilpailuetua”, toteaa Kitchenin toimitusjohtaja Ilkka Hellman.


Tarkempaa tietoa tutkimuksesta:

Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista –tutkimuskierroksella toukokuussa 2016. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 23. - 30.5.2016.  Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksessa oli mukana oman terveyskeskuksen lisäksi Terveystalo, Mehiläinen, Diacor, Aava, Attendo, Plus Terveys, Pikkujätti, Eiran sairaala, Doctagon ja Stella.

Lisätietoja:

Markkinointitoimisto Kitchen: Head of Customer Insight Kimmo Kena p. 0400 533 075 
Tutkimusaineiston tiedonkeruuseen liittyen: IROResearch: Asiakkuusjohtaja Vesa Väisänen p. 050 320 9142

Markkinointitoimisto Kitchen on helsinkiläinen v. 2009 perustettu markkinoinnin ja palvelumuotoilun suunnittelutoimisto. IROResearch on suomalainen v. 1990 perustettu tutkimusyritys, joka toteuttaa asiakkailleen vuosittain satoja tutkimusprojekteja.

Antennitelevisioverkon taajuusmuutokset alkavat Lahden alueella sijaitsevilla lähetinasemilla 11.7.2016 alkavalla viikolla. Muutokset koskevat Lahden päälähetysaseman lisäksi alueen täytelähettimiä. Lahden päälähetysasemalla muutokset tehdään 26. - 28.7.2016. Muutostöiden yhteydessä esiintyy katkoksia kaikissa tv-lähetyksissä. Muutokset koskevat Digitan operoimaa UHF-taajuusalueen antennitelevisioverkkoa.

Taajuusmuutosten vuoksi yhteisantennijärjestelmiin on viritettävä uudet lähetystaajuudet niissä taloyhtiöissä ja julkisissa rakennuksissa, jotka vastaanottavat televisiolähetyksiä yhteisantenniverkon kautta. Tämän vuoksi yhteisantennikiinteistöjä hoitavien isännöitsijöiden kannattaa olla yhteydessä paikalliseen antenniurakoitsijaan jo nyt, mikäli antennijärjestelmää ei ole pitkään aikaan kunnostettu.

Taajuusmuutosten aikataulu Lahden lähetinasemilla

Mitä yhteisantennikiinteistössä pitää tehdä?

Kaikkien yhteisantennijärjestelmien päävahvistimet on viritettävä sen jälkeen, kun uudet taajuudet on otettu alueella käyttöön. Joissakin tapauksissa antennijärjestelmän päävahvistin voidaan joutua uusimaan viritysten toteuttamiseksi, joten vanhojen antennijärjestelmien kunto on hyvä tarkistuttaa etukäteen.

Päälähetysasemalla tehtävien taajuusmuutosten jälkeen C- (mm. Fox, Hero, Frii) ja E-kanavanippujen (mm. TV5, Kutonen, Jim) televisiolähetykset lähetetään rinnakkain sekä uusilla että vanhoilla taajuuksilla noin kuukauden ajan, jolloin antenniurakoitsijoiden on tehtävä taloyhtiöissä viritystyöt. Lahden päälähetysasemalla taajuusmuutokset eivät koske kanavanippuja A (mm. Ylen kanavat) ja B (mm. MTV3 ja Nelonen).

Täytelähetinasemilla ei yleensä lähetetä rinnakkaislähetyksiä, joten näiden peittoalueilla viritystyöt pitää tehdä samana päivänä kuin taajuudet muutetaan. Joillakin täytelähetinasemilla muutetaan kanavanippu A:n taajuutta. Näiden peittoalueilla rinnakkaislähetykset kestävät noin viikon.

Lähetinasemakohtaiset aikataulut sekä tiedot rinnakkaislähetyksistä ja lähetyskatkoksista löytyvät Digitan verkkopalvelusta www.taajuusmuutos.fi.

Tietoa paikallisista antenniurakoitsijoista löytyy Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n sivuilta tai Digitan sivuilta.

Mitä yksittäisen taloyhtiön asukkaan pitää tehdä?

Antenniurakoitsijan tehtyä viritystyöt kiinteistössä on taloyhtiön asukkaiden tehtävä televisioiden tai digiboksien kanavahaku uudelleen. Useimmat tv-vastaanottimet tekevät kanavahaun automaattisesti. Taloyhtiöiden velvollisuus on tiedottaa asukkaille ajankohdasta, jolloin kanavahaku on tehtävä.

Koskevatko muutokset omakotitaloissa asuvia?

Omakotitaloissa ja niissä pientaloissa, joissa ei ole yhteisantennijärjestelmää, ei yleensä tarvita muutostöitä. Mikäli antennijärjestelmä on kunnossa, riittää television tai digiboksin kanavahaku sen jälkeen, kun taajuusmuutokset alueella on tehty.

Taajuusmuutosten yhteydessä TV-katsojia opastetaan kanavahaun tekemisessä Viestintäviraston neuvontapalvelussa arkisin klo 14.00 - 19.00 numerossa 0295 390 280 (paikallisverkkomaksu).

Lisätietoa taajuusmuutoksista löytyy Viestintäviraston verkkosivuilta.

Katso myös video antennitelevisioverkon muutoksista

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Tiina Aaltonen, p. 0295 390 526

Päällikkö Markus Mettälä, p. 0295 390 439

Tiedote 17.6.

Heti vapaa julkaistavaksi

Muistotilaisuus ja solidaarisuuden osoitus Orlandon sateenkaariyhteisölle

Karhupuiston kesäkahvila Bear Park Cafe, Kallio, Helsinki
17.6. klo 17.00-17:30 

Sunnuntaina sateenkaariyhteisöä kohtasi maailmanlaajuisesti syvä järkytys ja suru, kun Orlandossa Yhdysvalloissa tapahtui viharikos, jossa murhattiin ja loukkaantui useita kymmeniä yhteisömme jäsentä.

"Meidän on kannustettava toisiamme eteenpäin, pitäen huolta siitä, että jokainen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, että jaksamme eteenpäin. On tuomittava kaikki vähemmistöihin, mm. seksuaalisen suuntautumiseen, sukupuoleen, etniseen taustaan, uskonyhteisöön, perustuvat viharikokset ja oikeuksien heikennykset. Meidän on myös rakennettava entistä vahvempaa liikettä jokaisen yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden kunnioittamisen puolesta ja kaikkia vihaa lietsovia liikkeitä vastaan", kirjoitti Setan puheenjohtaja Panu Mäenpää blogissamme tiistaina.

Muistotilaisuudessa puhuvat puheenjohtaja Mäenpää, Yhdysvaltain suurlähetystöstö sekä HeSetan puheenjohtaja Annu Kemppainen. Hiljaisen hetken jälkeen esiintyvät Petra Lampinen (Kaupungin naiset) sekä kuoro Out 'n loud.

Tilaisuus on aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ja avoin kaikille. Muita muistotilaisuuksia järjestetään Tampereella ja Turussa.

Lisätietoa:

Kerttu Tarjamo
pääsihteeri, Seta
p. +358 50 309 8108
paasihteeri@seta.fi 

Panu Mäenpään blogaus: http://seta.fi/tarkeinta-on-olla-ihmista-lahella/ 

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1641185579539728/

Lauantaina 18.6.2016 Helsingin keskustaan kannattaa suunnata jalkaisin, sillä Helsinki Samba Carnaval täyttää kadut iltapäivällä. Kulkueen ajan osa raitiovaunuista liikennöi poikkeusreitillä, minkä lisäksi osa kaduista suljetaan liikenteeltä. Kulkueita odotetaan seuraamaan 25 000 - 40 000 katsojaa.

Koko perheen kaupunkifestivaali Helsinki Samba Carnaval järjestetään tänä vuonna 26. kerran. Senaatintori täyttyy karnevaalivaunuista lauantaina jo aamuvarhain ja iltapäivällä torin valtaavat upeisiin fantasia-asuihin pukeutuneet tanssijat ja soittajat. Varsinainen karnevaalikulkue lähtee liikkeelle kello 15 reittinään Senaatintori – Unioninkatu – Pohjoisesplanadi – Mannerheimintie – Aleksanterinkatu (Mikonkadulle asti).

Kulkueet kestävät noin kolme tuntia ja tänä aikana kadut on suljettuna muulta liikenteeltä. Kulkueet aiheuttavat muutoksia myös raitiovaunuliikenteeseen erityisesti Aleksanterinkadun ja Senaatintorin läheisyydessä. Raitiovaunujen poikkeusliikenteestä tarkempaa tietoa saatavilla HSL:n tiedotteessa: www.hsl.fi/liikennetiedotteet/2016/raitiolinjat-2-3-4-4t-7a-ja-7b-poikkeusreiteilla-iltapaivalla-186-8601.

KARNEVAALIPÄIVÄN OHJELMA 18.6.2016:

Sambakarnevaalien avajaiset kello 14–15 Senaatintorilla

• Miss Helsinki Hannaleena Laaksamosta kruunataan sambakarnevaalien kuningatar
• Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen luovuttaa Kaupungin Avaimen sambaajille karnevaalien ajaksi
• Suomen sambakoulujen yhteinen rumpuryhmä Suomi-bateria esiintyy

Karnevaalikulkue

• Ensimmäinen kulkue lähtee kello 15 Senaatintorilta. Kulkueiden kesto yhteensä noin 3 tuntia.

Kulkuejärjestys ja teemat tänä vuonna

1. Império do Papagaio, Helsinki: RIOlympia 2016 – Suuren Urheilujuhlan Tuntua
2. Samba el Gambo, Kokkola: Hayao Miyazaki – Animen Mestari
3. Força Natural, Helsinki: Pelasta batucada
4. Samba Carioca, Turku: Joutsen juhlii – Samba Carioca 30 vuotta
5. União da Roseira, Tampere: #Selfie – kämmenestä peukkuun

Lisäksi mukana vierailevia esiintyjiä sambakoulujen välissä sekä Sambic-tanssiryhmä kulkueen lopussa.

Karnevaalien jatkot

• Baile do Carnaval kello 21–04 Apollo Live Clubilla

Karnevaalien virallisissa jatkobileissä esiintyy 30 vuotta täyttävä Cariocan sambakoulu tuoden tullessaan tuulahduksen Brasiliasta. Livemusiikista vastaa Pori Jazzeillakin esiintynyt Grupo Café ja tanssimenosta pitävät huolen Boom Shakalaka -radioshow’n Sabor DJ:t. Apollo Street Barin puolella tunnelmaa nostattaa Bassoradion Tings-ohjelmasta tuttu DJ Klaus Wing.

Lisätietoja:
Suomen sambakoulujen liitto ry.
Tiedottaja Liisa Oksanen, lissu[at]roseira.net, p. 040 418 1179

www.samba.fi
www.helsinkisambacarnaval.fi

Sambakoulujen kulkuetarinat:
samba.fi/helsinki-samba-carnaval/helsinki-samba-carnaval-2/

***Kuvat: Mikael Rantalainen. Kuvaajan nimi mainittava kuvia käytettäessä.

ARA on tehnyt päätökset ostajan nimeämisestä ja enimmäiskauppahinnasta VVO:n ja Y-Säätiön välisessä kaupassa. Kauppa on poikkeuksellinen, koska siinä myydään kiinteistöittäin kerralla koko VVO Asunnot Oy:n rajoitusten alainen kiinteistökanta. Ostajana kaupassa on Y-säätiön omistama Kiinteistö Oy M2-Kodit.

Moni oleskeluluvan saanut pakolainen etsii asuntoa pääkaupunkiseudulta. Oma asunto on hyvän elämän lähtökohta. Vuokralaisen oma asumisen ansioluettelo eli asumisen CV lisää luottamusta vuokra-asuntomarkkinoilla.  Vuokranantaja tietää saavansa hyvän vuokralaisen ja tekee hyvän työn, kun vuokraa asunnon sitä kipeimmin tarvitsevalle.

Turvapaikkapäätöksiä tehdään parhaimmillaan seitsemänsadan viikkotahtia. Kuntiin siirtyminen ja oman asunnon löytyminen on iso urakka etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne iso osa turvapaikanhakijoista haluaisi jäädä. Tämä selviää Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Luona Oy:n turvapaikanhakijoille teettämien kyselyiden perusteella.

Luonan asiakkaita ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevat ja ihmiset, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet muuttamaan pois kodistaan. Myös Suomeen tulleet myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tarvitsevat oman kodin, jotta kotoutuminen pääsee alkuun.

”Meille on tärkeää, että asukkaamme saavat elämälleen hyvän lähtökohdan. Se alkaa omasta asunnosta ja yksilöllisestä asumisen tuesta. Myös yhteiskunta hyötyy merkittävästi, kun pitkäaikainen asuminen onnistuu,” kertoo Luona Oy:n kiinteistöjohtaja Marko Sivula.

Vuokranantajalle on tärkeää saada hyvä vuokralainen. Asunnon vuokraaminen perustuu luottamukseen siitä, että vuokra tulee ajallaan, asunto pysyy hyvässä kunnossa ja asumisesta ei aiheudu häiriöitä. Vuokralaisen omassa asumisen ansioluettelossa eli Asumisen CV:ssä kerrotaan perustietojen ja asumishistorian lisäksi yksilöllisen ohjauksen sisällöstä ja määrästä. Luonan asukasneuvoja antaa myös sanallisen suosituksen.

“Asumisen CV tekee asunnon vuokraamisesta turvallisempaa. Moni kokee myös tekevänsä hyvän työn, kun vuokraa asunnon sitä kipeimmin tarvitsevalle,” Sivula jatkaa.

Luona järjestää kunnan osoittamalle ja Luona-polkuun sitoutuneelle asiakkaalle oman vuokra-asunnon. Asukasta ohjataan itsenäiseen suuntaan asumiseen ja vuokra-asunnosta huolehtimiseen liittyvissä asioissa. Näin siirtyminen omaan vuokra-asuntoon onnistuu ja asumisesta tulee pitkäaikaista. Luona tukee myös asunnon omistajaa tarpeen mukaan.

Lisätietoja: Marko Sivula, kiinteistöjohtaja, Luona Oy, p. 040 731 8366, marko.sivula@luona.fi, Twitter Marko Sivula ja Luona Oy

Luonan kehittämä Asumisen CV on vuokralaisen oma ansioluettelo, josta vuokranantajalle käy selkeästi ilmi asuntoa tarvitsevan henkilön tai perheen perustiedot ja asumishistoria, sekä oman asukasneuvojan sanallinen suositus. Asumisen CV:ssä kerrotaan myös asukasneuvojan ohjauskäynnit esimerkiksi kodinhuoltoon, paloturvallisuuteen, veden- ja sähkön käyttöön tai taloudenhallintaan liittyvissä asioissa.

Kelan uudessa visiossa korostuu hyvinvoinnin rakentaminen toimivilla, kattavilla ja kehittyvillä sosiaaliturvapalveluilla.

Kelan hallitus hyväksyi kokouksessaan 16.6. Kelan uuden vision ja strategiset tavoitteet vuosille 2017–2020.

Kelan uusi visio on: Toimintamme luo hyvinvointia yhteiskuntaan. Rakennamme palveluita sosiaaliturvan edelläkävijänä.

– Kelan visiossa korostuu hyvinvoinnin rakentaminen toimivilla, kattavilla ja kehittyvillä sosiaaliturvapalveluilla. Kela on vahva sosiaaliturvan toimeenpanija, joka suuntaa rohkeasti eteenpäin. Edelläkävijä on valmis hoitamaan laajasti erilaisia yhteiskunnan hyvinvointia rakentavia tehtäviä, pääjohtaja Liisa Hyssälä kuvailee.

Kelan uudessa strategiassa on neljä tavoitetta:

1. Tarjoamme erinomaisen asiakaskokemuksen yhdenvertaisesti ja vastuullisesti.
2. Olemme vahva sosiaali- ja terveystiedon osaaja.
3. Olemme aloitteellinen ja arvostettu toimija yhteiskunnassa.
4. Uudistamme työtämme ja työolojamme.

Kelan hallituksen puheenjohtaja Anneli Taina muistuttaa, että Kelalla on ainutlaatuinen koko maata ja väestöä palveleva rooli sosiaali- ja terveysturvan toimeenpanijana.

– Kela kehittyy jatkuvasti ja on myös valmis ottamaan tehokkaasti ja joustavasti uusia tehtäviä. Kela on vahvasti mukana sosiaali- ja terveyspalveluja uudistamisessa ja valmis palvelemaan asiakkaita visionsa mukaisesti yhdenvertaisesti ja vastuullisesti, Taina sanoo.

Asiakkaiden ääni kuuluu strategisissa tavoitteissa

Kelan strategia rakennettiin talven ja kevään aikana tiiviissä yhteistyössä toimielimien, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Maaliskuussa yli 600 Kelan asiakasta vastasi verkossa strategiakyselyyn.

Asiakkaat pitivät Kelan tulevaisuuden tärkeimpinä tavoitteina asiakkaiden elämäntilanteisiin vaikuttavia toimivia ratkaisuja. Lisäksi toivottiin, että asiakkaat otetaan entistä paremmin mukaan palvelujen kehitystyöhön. Asiakkaiden ääni kuuluukin strategian ensimmäisessä tavoitteessa: tarjoamme erinomaisen asiakaskokemuksen yhdenvertaisesti ja vastuullisesti.

– Yhdenvertainen ja vastuullinen palvelu on toimintamme lähtökohta. Kun jokainen asiakas saa oikea-aikaisesti ja kanavasta riippumatta ratkaisun juuri häntä koskevaan asiaan, saavutamme erinomaisen asiakaskokemuksen, pääjohtaja Hyssälä linjaa.

Kela on tulevaisuudessakin valtakunnallinen palveluiden tuottaja ja sosiaaliturvan toimeenpanija. Asiakkaat otetaan kiinteästi mukaan palveluiden kehitysprosessiin.

– Tehostamme palvelukokemusta antamalla mahdollisuuden digitalisaatiolle, automaatiolle ja robotiikalle. Asiakkaille näkyy Kelan prosesseista vain se osa, jota hän kulloinkin tarvitsee.

Strategiakuvassa Kela on silta – ei talo

Strategia on myös kiteytetty kuvaksi, joka näyttää Kelan paikan ihmisten arjessa. Strategiakuvan ilme on raikas ja ihmisläheinen. Digitaalisuuden merkitys pilkottaa ylä- ja alareunan kuvioinneissa.

Kuvan otsikkona on Kelan toiminta-ajatus: elämässä mukana – muutoksissa tukena. Siitä lähtee ”elämän virta”, jonka yllä Kela toimii siltana. Silta viestii Kelan perustehtävää, joka on turvan tarjoaminen elämänmuutoksissa. Kelan arvot on sijoitettu sillan rakenteisiin osaksi sen jokapäiväistä työtä.

– Kela on perinteisesti esitetty talona tai tornina. Uudessa strategiassa meidät on esitetty siltana, joka auttaa eteenpäin elämänmuutosten yli.

Lisätietoja medialle:
Kelan hallituksen puheenjohtaja Anneli Taina, 0400 852 626

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, puh. 020 634 1219, etunimi.sukunimi@kela.fi

I FPA:s nya vision betonas vikten av att skapa välfärd i samhället med fungerande, täckande och dynamiska socialtrygghetstjänster.

FPA:s styrelse godkände vid sitt möte 16.6 FPA:s nya vision och strategiska mål för 2017–2020.

I FPA:s nya vision betonas följande: Vår verksamhet skapar välfärd i samhället. Vi skapar tjänster i egenskap av föregångare inom den sociala tryggheten.

– I FPA:s vision betonas vikten av att skapa välfärd i samhället med fungerande, täckande och dynamiska socialtrygghetstjänster. FPA är en stark verkställare av den sociala tryggheten som modigt siktar framåt. Som föregångare är vi beredda att i stor omfattning sköta olika samhällsuppgifter som bygger upp välfärden, säger generaldirektör Liisa Hyssälä.

FPA:s nya strategi har fyra mål:

1. Vi erbjuder en utmärkt upplevelse för kunden på ett jämlikt och ansvarsfullt sätt.
2. Vi är en stark kunskapsexpert inom social- och hälsovårdsområdet.
3. Vi är en initiativrik och uppskattad aktör i samhället.
4. Vi utvecklar vårt arbete och vår arbetsmiljö.

Anneli Taina, ordförande för FPA:s styrelse, påpekar att FPA har en unik roll som verkställare av social- och hälsotryggheten för hela landet och befolkningen.

– FPA utvecklas ständigt och är också redo att effektivt och smidigt ta emot nya uppgifter. FPA är starkt involverad i reformen av social- och hälsovårdstjänster och redo att tillhandahålla service på ett jämlikt och ansvarsfullt sätt i enlighet med sin vision, säger Taina.

Kunderna får sin röst hörd i de strategiska målen

FPA:s strategi utarbetades under vintern och våren i nära samarbete med olika organ, intressenter och kunder. I mars svarade mer än 600 av FPA:s kunder på strategienkäten på nätet.

Kunderna ansåg att FPA:s viktigaste mål i framtiden är att ta fram fungerande lösningar med betydelse för kundernas livssituation. Ytterligare ett önskemål var att kunderna allt mer skulle involveras i utvecklingen av tjänsterna. Kunderna får också sin röst hörd i det första strategiska målet: Vi erbjuder en utmärkt upplevelse för kunden på ett jämlikt och ansvarsfullt sätt.

– En jämlik och ansvarsfull service är utgångspunkten för vår verksamhet. När varje kund får ett avgörande som gäller just hans eller hennes ärende i rätt tid och oberoende av servicekanal är resultatet en utmärkt kundupplevelse, säger generaldirektör Hyssälä.

FPA kommer också i framtiden att vara en riksomfattande tjänsteleverantör och verkställare av den sociala tryggheten. Kunderna involveras i processen för utveckling av tjänsterna.

– Vi effektiviserar serviceupplevelsen genom att erbjuda en möjlighet till digitalisering, automation och robotteknik. Av FPA:s processer ser kunden endast den del som han eller hon i det aktuella fallet behöver.

På strategibilden är FPA en bro – inte ett hus

Strategin har också sammanfattats i en bild som visar FPA:s plats i människornas vardag. Strategibilden är fräsch och kundtillvänd. Digitaliseringens betydelse skymtar fram i illustrationerna uppe och nere på sidan.

Rubriken på bilden är FPA:s verksamhetsidé: Ett stöd i livets alla skeden. Från den utgår "livets ström" och över den går FPA som en bro. Bron ger signaler om FPA:s basuppgift som är att erbjuda trygghet vid förändringar i livet. FPA:s värderingar har placerats på brokonstruktionen och utgör en del av det dagliga arbetet.

– FPA har traditionellt presenterats som ett hus eller ett torn. I vår nya strategi presenteras FPA som en bro som hjälper människorna framåt över förändringar i livet.

Strategin har visualiserats tillsammans med reklambyrån Miltton.

Bekanta dig med FPA:s strategi åren 2017-2020.

Mer information för medierna:
Ordförande för FPA:s styrelse Anneli Taina fornamn.efternamn@fpa.fi

FPA:s generaldirektör Liisa Hyssälä, tel. 020 634 1219 fornamn.efternamn@fpa.fi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 17. kesäkuuta järjestöneuvoksen arvonimen Eläkeliiton toiminnanjohtajalle Jukka Salmiselle.

Helsinkiläinen Jukka Salminen on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1979 ja johtamisen erikoistutkinnon vuonna 2009. Vuodesta 1989 lähtien hän on toiminut Eläkeliiton toiminnanjohtajana ja panostanut järjestötoiminnan kehittämiseen.

Hän on toiminut jäsenenä mm. sosiaali- ja terveysministeriön Suomen vanhuspoliittisessa tavoite- ja strategiatoimikunnassa vuosina 1993-95, Vanhus- ja eläkeasioiden neuvottelukunnassa vuosina 2007-16 ja Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa -kärkihankkeen ohjaus- ja projektiryhmässä vuosina 2015-19.

Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsen hän oli vuosina 1995-2000, Kelan Eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen vuosina 2014-16, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2006- ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n hallituksen jäsen vuosina 2013-14.

Salminen on ollut Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2001-, Maaseudun Sivistysliiton opintokeskuksen hallituksen jäsen vuosina 1988-91 ja 1997-98, Filoksenia ry:n hallituksen jäsen vuosina 2001-05 ja Helsingin ortodoksisen metropoliittakunnan Säätiön hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2010-.

Finlandia-hiihdon pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Viljamaa on valittu maratonhiihtojen kansainvälisen kattojärjestön Worldloppetin johtoon seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Valinnan teki järjestön yleiskokous Messilässä lauantaina. Lahtelainen Viljamaa valittiin tehtävään yksimielisesti.

”Valintani on tunnustus Suomelle ja Lahdelle sekä pitkäaikaiselle suomalaiselle hiihtoperinteelle. Lisäksi pidän hyvänä asiana, että puheenjohtajuus on pohjoismaissa, josta maastohiihto on kotoisin. Työkenttäni on tietenkin globaali, mutta uskon, että pystyn myös vahvasti vaikuttamaan suomalaisten massahiihtotapahtumien laatuun ja kasvamiseen”, Viljamaa sanoi.

Yhteistyötä ja ammattimaista tekemistä painottava Viljamaa pääsee aloittamaan Worldloppetin johdossa aikana, jolloin järjestö on vahvassa muutoksessa.

”Ensimmäiseksi haluamme kasvattaa Worldloppetin tunnettuutta kansainvälisesti ja lisätä hiihtäjien määrää tapahtumissamme ympäri maailmaa. Keskiössä tulee olemaan tapahtumien kehittäminen rennompaan suuntaan. Haluamme myös alentaa kynnystä osallistua maratonhiihtoihin.”

Seuraava Worldloppetin yleiskokous järjestetään Kiinan Changchunissa kesäkuussa 2017.

Finlandia-hiihto järjestetään tulevana vuonna 4.-5. helmikuuta. Uutena matkana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on 100 kilometriä, joka hiihdetään kahtena 50 kilometrin lenkkinä. Hiihtoviikko alkaa tiistaina Lasten Finlandialla ja jatkuu perjantaina Finlandia-Sprintillä ennen viikonlopun tapahtumia. Viime vuoden tapaan Finlandiasta tehdään lauantain tapahtumapäivänä nettitv-lähetys.

Lisää Worldloppetista: www.worldloppet.com

Liitteenä kaksi kuvaa. Toisessa Juha Viljamaa ja toisessa Juha Viljamaasta (vas.) ja Angelo Corradinista (edellinen puheenjohtaja) vapaasti käytettäväksi. Kuva: Finlandia-hiihto / Heidi Lehikoinen

www.finlandiahiihto.fi
Seuraa Finlandia-hiihtoa:
Instagramissa ja Twitterissä: @finlandiahiihto
Facebookissa: https://www.facebook.com/finlandiahiihto/?fref=ts

Perinteinen juhannuskokko sytytetään klo 21 Lappeenrannan Myllysaaren edustalla juhannusaattona 24. kesäkuuta. 

Kokon järjestämisestä vastaavat perinteisesti Kaukaan Laulumiehet ry sekä Lappeenrannan kaupungin tekninen toimi.  Kaukaan Laulumiehet rakentavat kokon talkoilla ja rakennustarvikkeena he käyttävät rojupuuta, joka on saatu pääosin lahjoituksina eri tahoilta. 

Myllysaaren juhannuskokko on tärkeä perinne kaupunkilaisille. Sen on todistanut aikaisempien vuosien tuhatpäinen yleisö. Myllysaareen tullaan nauttimaan juhannuskokon lisäksi upeista järvimaisemista ja rantavesistä. 

Kaukaan Laulumiehet ovat vastanneet Myllysaaren juhannuskokosta jo yli kymmenenä juhannuksena. Arkistolähteiden mukaan juhannuskokosta on saanut nauttia Myllysaaressa ensimmäisen kerran kuitenkin jo vuonna 1956. 

Juhannusaattoa vietetään myös Kehruuhuoneella 

Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone tarjoaa juhannusaattona klo 11–21 karjalaista ohjelmaa koko perheelle: ruokaa, musiikkia, yhteislaulua ja leppeää juhannustunnelmaa. Viimevuotiseen tapaan lipunnosto suoritetaan klo 18. 

Kehruuhuoneen juhannus alkaa klo 11, kun tarjolle katetaan lohikeittoa ja talon ruisleipää sekä jälkiruuaksi kahvia tai teetä. Aterian hinta on 11 euroa. Iltapäivällä Kansanmusiikkiyhtye Roihu pääsee vauhtiin klo 13 ja lasten tunti alkaa klo 15. Tällöin Kehruuhuoneen kesämuusikot laulattavat ja leikittävät lapsia. Hauru-yhtye tarjoaa karjalaista nuorta energiaa klo 16 alkaen ja Sari Kaasinen esiintyy ”Niin korkea oli taivas” -konsertissa klo 17. Kaikki juhannusaaton esitykset ovat maksuttomia. 

Kehruuhuoneen toimitusjohtaja Sari Kaasinen toivottaa juhannusaaton viettäjät lämpimästi tervetulleeksi Lappeenrannan linnoitukseen. 

– Lohikeittoa saa koko päivän ajan niin kauan kuin sitä vain riittää. Illan viimeisenä ohjelmanumerona on klo 18.30 alkava yhteislauluilta, jossa Seppo Äikäs toimii laulattajana ja säestäjänä, Kaasinen lisää. 

Hyvää juhannusta!

LISÄTIETOJA:

Kaukaan Laulumiehet ry
puheenjohtaja Pertti Lallo
puh. 0400 158 445
pertti.lallo@quicknet.inet.fi

Lappeenrannan kaupungin tekninen toimi
etumies Jaana Kälviäinen
puh. 040 048 3046
jaana.kalviainen@lappeenranta.fi

Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone
toimitusjohtaja Sari Kaasinen
puh. 050 564 0938
sari.kaasinen@kehruuhuone.fi

Näin Suomi homehtui, kirjoitti Rakennuslehti keväällä karussa artikkelissaan. Jutussa käy selvästi ilmi, että rakenteiden kosteustekninen toimivuus on ollut päivänpolttava puheenaihe jo 70-luvulta lähtien. Alan tutkimuslaitokset ja johtavat insinööritoimistot ovat liputtaneet mm. tiiviyden puolesta ja kosteus- ja höyrynsulkujen puolesta, kun vastavoimana on ollut tahot jotka kritisoivat pullorakentamista ja tiiviyttä. Näihin päiviin asti jatkuneessa eipäs-juupas -keskustelussa on rakennusfysiikkaa ja alaa tuntemattoman vaikea valita puolensa.

Yhtä mieltä voidaan kuitenkin olla siitä, että kyse on taloudellisesti erittäin merkittävästä asiasta. Kosteusongelmien taloudellinen vaikutus arvioitiin jo vuonna 1985 VTT:n toimesta jopa 1 miljardiin markkaan eli 168 miljoonaan euroon. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen sisäilmaongelmat eivät ole poistuneet, vaan niitä valitettavasti tulee vastaan uusissakin kohteissa. Eräs esimerkki Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tarkastuskäynniltä osoittaa, että Helsingissä sijaitsevan suuryrityksen 8 vuotta vanha pääkonttori tyhjennetään tänä vuonna kaksi vuotta kestäneiden tuloksettomien sisäilmaongelmakeskustelujen jälkeen. Sisäilmaongelmien syyksi on todettu kosteuden pääsy tiilijulkisivurakenteeseen ja eristemateriaalien homevaurioista peräisin olevien epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan. Toisen raportin mukaan vuonna 2015 valmistuneessa uudessa asuinkerrostalossa sisäilmaoireilua on todettu useissa huoneistoissa. Hometta ja mikrobikasvustoa on löytynyt parketin alta 25 asunnosta, mikä on johtunut siitä, että betonivalut eivät olleet ehtineet kuivua ennen pinnoittamista. Kolmas esimerkki kertoo tyhjillään olevista uusista arvoasunnoista, joista kaksi on tyhjillään vakavien sisäilmaoireilujen vuoksi. Tuhansien eurojen arvoinen selvitystyö paljasti, että rakenteet olivat kastuneet ja vaurioituneet jo rakentamisvaiheessa.

Esimerkit ovat valitettavan yleisiä.

-Uskomatonta on se, että vaikka asiat tiedostetaan ja vaikka joka päivä tulee lisää hometaloja, niin edelleen jatketaan samalla tavalla kuin ennenkin, toteaa Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara.

Sisäilmaan liittyvästä hyvästä rakentamistavasta esitetään varsin eriäviä kantoja jopa asiantuntijoiden keskuudessa. Erimielisyyksiä on esimerkiksi siitä, saako rakenteen sisällä olla mikrobeja ja homekasvustoa, kunhan se ei pääse huoneilmaan tai vaurioita rakennusta? Rakennuksen alapohjasta saatetaan ottaa mikrobinäytteitä ja purkaa niiden perusteella talokauppoja. Luonnossa ja näin ollen rakennuksen maapohjassahan on aivan luonnollisestikin hometta ja kasvuston absoluuttinen hallitseminen lienee mahdotonta.

Miksi Suomessa on niin paljon sisäilmaongelmia?

Kylmä ilmasto aiheuttaa rakentamiselle omat vaatimuksensa lämmöneristeiden paksuuden, rakenteiden tiiveyden ja energiatehokkuuden osalle. Jos rakenteisiin pääsee kosteutta rakentamisen virheiden myötä, vaikutukset ovat yleensä vakavia. Pahimmillaan rakenteet eivät pääse kuivumaan riittävän nopeasti rakenteiden tiiveyden vuoksi ja rakenteisiin ehtii muodostumaan vaurioitumiseksi luokiteltavaa homekasvua.

Osittain sisäilmaongelmien syntymistä on selitetty koneellisella ilmanvaihdolla. Järjestelmät ovat olleet riittämättömiä teholtaan, usein ne ovat vuosien saatossa menneet rikki ja huoltamattomina toimivat väärillä säädöillä. Pelkällä koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa alipaine on imenyt rakenteista ja ulkotiloista epäpuhtauksia hengitysilmaan ja aikaansaanut kosteuden kondensoitumista rakenteissa. Hoitamattomissa kanavistoissa kasvanut bakteeristo, vanhoista eristeistä huoneilmaan leviävä mineraalivilla ja kondensoitunut kosteus ovat muita ilmanvaihdossa ilmenneitä ongelmia.

Ongelmat saattavat johtua myös huonosti suunnitelluista muutostöistä sekä huoltotoimenpiteiden laiminlyönneistä.

-Esimerkiksi alun perin varastotilaksi suunniteltu huone on voitu muuttaa pienryhmätilaksi ilman että tilaan olisi järjestetty minkäänlaista tulo/korvausilmaa. Toisinaan väliseinämuutoksia on voitu tehdä niin, että tuloilmaventtiilejä ei uusien järjestelyjen myötä olekaan jokaisessa tilassa, kertoo Raksystems Insinööritoimiston sisäilmatutkimusten johtava asiantuntija Elina Saukko.

Muutostöitä voidaan tehdä harkitsemattomasti myös koko rakennukseen, mikä on riskinä erityisesti vanhojen rakennusten saneerauksissa.

-Liian usein vanhoja rakennuksia on haluttu muuttaa energiatehokkaiksi ilman, että muutostöissä on huomioitu rakennusta kokonaisuutena. Esimerkiksi alkuperäisissä rakenteissa saattaa olla epäpuhtauksia, jotka aiemmin eivät ole aiheuttaneet haittaa sisäilmassa, mutta uuden ilmanvaihdon seurauksena pääsevät huoneilmaan. Myös uusien ja vanhojen rakenteiden yhdistämisessä tulisi paremmin varmistua siitä, etteivät uudet ja rakennekerrokset aiheuta vaurioitumista aiempiin rakenteisiin niiden erilaisten rakennusfysikaalisten ominaisuuksiensa vuoksi, jatkaa Saukko.

Sisäilmaongelmat voidaan korjata

Nykyiset sisäilmaongelmat eivät johdu rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista, vaan rakennusten rakentamisen ja ylläpidon virheistä. Kosteusvaurioita voi tulla uusiin ja vanhoihin rakennuksiin, jos ne on rakennettu kosteusteknisesti toimimattomaksi tai jos rakennusten huoltotoimet laiminlyödään.

Sisäilmaongelmien todentaminen on usein työlästä, hidasta ja kallista. Koulut ja päiväkodit ovat nykypäivänä yksi suurimmista kiinteistötyypeistä, joissa tehdään tutkimuksia ja korjauksia sisäilman laadun vuoksi. Tyypillisimmin sisäilman laadun selvitykset sisältävät sisäilmatutkimusten lisäksi rakenneteknisiä kuntotutkimuksia sekä ilmanvaihdon kuntotutkimuksia.

-Tärkeintä sisäilmaongelman poistamisessa on saada selville rakennuksen sisäilman laadun lisäksi rakenteiden ja ilmanvaihdon kunto kokonaisuutena, sillä siten saadaan valittua sopivin korjaustapa. Sisäilmaongelma poistetaan harvoin vain yhden asiantuntijan avulla, sillä ongelmien ratkaiseminen vaatii osaamista usealta sektorilta ja esimerkiksi Raksystemsillä sisäilmaongelmia ratkotaan tiimeissä, joihin kuuluvat asiantuntijat sisäilma-, rakenne- ja lvi-tutkimuksiin sekä korjaussuunnittelijat, kertoo Malmivaara.

Välillä ongelmat vaativat massiivisempia korjauksia: Rakennusten välipohjien tai ulkoseinien eristemateriaalit voidaan joutua uusimaan kokonaan ja ilmanvaihto voidaan joutua uusimaan kokonaan riittävän hyvän sisäilman laadun saavuttamiseksi. Toisinaan kannattavana vaihtoehtona ei ole kuin uuden rakennuksen rakentaminen, mistä esimerkkeinä toimivat lukuisat suomalaiset koulurakennukset.

Onnistuneita sisäilmakorjauksia on tehty mm. Keski-Uudellamaalla, jossa koulurakennuksen sisäilmaongelmat saatiin poistettua alapohjarakenteen korjausten ja ilmanvaihdon korjaustöiden avulla. Toisessa kohteessa korjaustyöt kohdistuivat rakennuksen ulkopuoliseen kosteudenhallintaan ja kellarikerrosten rakenteiden vaurioiden korjaamiseen.

- Selkeä ja hyväksi havaittu totuus on, että rakenteet joista kosteus poistuu ja haihtuu, ovat kestäviä ja tavoittelemisen arvoisia. Sisäilma-asioissa, kuten rakentamisessa ylipäänsäkin, pitäisi pystyä keskittymään kokonaisuuteen, jolloin varmistetaan, että rakenteet suunnitellaan kestäviksi ja ilmanvaihtojärjestelmien toimivuus taataan hyvin tehdyllä asennustyöllä sekä tarkasti kirjatuillamääräaikaishuolloilla, kertoo Malmivaara.  

Lisätietoja:

Raksystems Insinööritoimisto Oy

Marko Malmivaara

Toimitusjohtaja

p. 030 670 5501 

marko.malmivaara@raksystems.fi

Raksystems Insinööritoimisto Oy

Elina Saukko

Sisäilmatutkimusten johtava asiantuntija

p. 030 670 5597 

elina.saukko@raksystems.fi

Tampere-talossa helmikuussa 2017 ensi-iltaan tuleva klassikkoteos hätkähdyttää näkökulmallaan. Ohjaaja Tuomas Parkkinen nostaa jalustalle Pohjalaisten naiskolmikon paljon tulkittujen mieskohtaloiden sijaan. Pääsolisteina nähdään Tiina-Maija Koskela, Marjukka Tepponen sekä uutena solistikaartiin kiinnitetty Päivi Nisula. Ooppera tuo naisnäkökulmaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmistotarjontaan. Myös kansansuosikki Waltteri Torikka liittyy Pohjalaisten solistikuntaan. Tampereen Oopperan 70-vuotisjuhlavuoden teoksen lavastaa Sampo Pyhälä ja puvustaa Pirjo Liiri-Majava. Ensi-ilta on 10.2.2017. 

‒ Leevi Madetojan teosta on tulkittu ja tutkittu pian sata vuotta, mutta kerta toisensa jälkeen Pohjalaisia on kiertynyt miehisen vapaudenkaipuun ympärille. Kun minulle tuli ainutkertainen mahdollisuus valottaa, mistä kaikki alkoi, mistä me tulemme, keitä me olemme ja ketkä tämän maan ovat rakentaneet, nämä kolme naista seisoivat edessäni: kerro meidän tarinamme, ohjaaja Tuomas Parkkinen sanoo.

Mezzosopraano Päivi Nisula on kiinnitetty Kaisan rooliin jo aiemmin keväällä julkaistujen mezzosopraano Tiina-Maija Koskelan (Maija) ja sopraano Marjukka Tepposen (Liisa) rinnalle. Kokenut ja karismaattinen Nisula on jäänyt keväällä eläkkeelle Suomen Kansallisoopperasta 26 solistivuoden jälkeen. Juhlateoksessa naiskolmikon kohtaloista sukeutuu myyttisiin mittoihin kohoava draama, jossa nainen hoitaa talon, työn, lapset, ukkonsa ja katsoo vierestä, kun miehet laulavat Orjia, orjia emme ole, ja orjia ei meistä koskaan tule. 

‒ Kolme eri-ikäistä naista elää samassa pihapiirissä, mutta eri elämäntilanteissa. Katsomossa pyyhitään kyyneliä, koska Liisa on niin onnellinen, Maija toivoton tai kun Kaisa lohduttaa. Mutta elo jatkuu kaikesta huolimatta. Tulossa on tarina, joka avaa silmät ja seisauttaa veret, Parkkinen kertoo.               

Maamme kysytyimmät miessolistit Pohjalaisissa                                               

Baritoni Waltteri Torikka tekee odotetun debyyttinsä Tampereen Oopperassa Karjanmaan Köystinä. Jo aiemmin keväällä julkaistiin teoksen miespääroolit, Kansallisoopperan Oopperan kummituksessa vakuuttanut baritoni Ville Rusanen (Jussi) ja juuri 50-vuotisjuhliaan viettänyt tenori Jyrki Anttila (Antti).

Uusiin solistinimiin lukeutuu Saltun roolissa nähtävä baritoni Ilkka Hämäläinen, joka vei katsojilta jalat alta Oopperan kummituksena vuorotellessaan roolissa Rusasen kanssa. Kaappona nähdään nuori tenorilupaus Jere Martikainen. Pohjalaisten suurimman häjyn eli Vallesmannin roolissa jyrisee virolaissyntyinen basso Kristjan Möisnik, joka tunnetaan mm. lukuisista ooppera-, konsertti- ja oratorioesiintymisistään. Kriivarin roolin laulaa kokenut tenori Anssi Hirvonen, joka teki oopperadebyyttinsä vuonna 1975 Tampereen Oopperassa. Herastuomariksi on kiinnitetty maamme ilmeikkäimpiin bassoihin lukeutuva Juha Kotilainen.

Tampere Filharmoniaa johtaa huippukapellimestari Anna-Maria Helsing. Lavastajana toimii Sampo Pyhälä, joka työskentelee parhaillaan Aalto-yliopistossa näyttämölavastuksen lehtorina. Pukusuunnittelusta vastaa erityisesti lukuisista teatteripuvustuksistaan tunnettu Pirjo Liiri-Majava. Valosuunnittelijana toimii Tampere-talon valosuunnittelija Jussi Kamunen. Tampereen Oopperan kuoroa luotsaa kiitetty Heikki Liimola.

Helmikuussa 2017 yleisö pääsee nauttimaan Pohjalaisista kaikkiaan kuudessa esityksessä. Kyseessä on Tampereen Oopperan 124. ensi-ilta.

‒ Teosvalinnalla 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Tampereen Ooppera kunnioittaa ja muistelee ensimmäistä ensi-iltaansa vuonna 1947 ja juhlistaa samalla maamme 100-vuotista itsenäisyyttä. Naisten valinta teoksen kärjeksi tekee juhlavuodestamme entistä merkityksellisemmän, iloitsee Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

VIDEO: Näin rakentuu oopperan tarina

Lehdistökuvagalleria Tamper-talon sivuilla
Liitteenä olevien pressikuvien krediitit Jaakko Kahala ja Jussi Ratilainen 

www.tampere-talo.fi/pohjalaisia

Lisätietoja

Tuotanto: Tampereen Oopperan tuottaja Mikko Missi, puh. 050 573 8553, mikko.missi@tampere-talo.fi

Haastattelupyynnöt: tiedottaja Anne Sivula, puh. 040 717 4873, anne.sivula@tampere-talo.fi

Leevi Madetoja: Pohjalaisia
Esitykset Tampere-talon Isossa salissa
Pe 10.2. klo 18.30, ensi-ilta
Su 12.2. klo 15.00
Ke 15.2. klo 18.30
La 18.2. klo 15.00
Ke 22.2. klo 18.30
La 25.2. klo 15.00
Liput alk. 65/85/98 €, myös opiskelija-, eläkeläis- ja ryhmälippuja 
Liput ovat jo 

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toiminnot (SELI) on päätetty lakkauttaa osana laitoksen säästötoimenpiteitä. Lakkauttamisen seurauksena alan palvelurakenteiden kehittäminen ja tarvittava tutkimus työn pohjaksi ovat vaarassa pysähtyä Suomessa. Järjestöt vetoavat nyt kansanedustajiin SELI-toimintojen turvaamiseksi.

SELI on koordinoinut, tutkinut ja tuottanut tietoa suomalaisesta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, valvonut kansallisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman (2014–20) toteutumista Suomessa ja laatinut oppaita seksuaalikasvatukseen ja -neuvontaan.

– Tarvitsemme jatkossakin tutkimustietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä kuten seksuaalioikeuksien toteutumisesta, seksuaalikasvatuksen vaikuttavuudesta, nuorten seksuaaliterveydestä, moninaisten perheiden tukemisesta perhesuunnittelupalveluissa ja seksuaaliongelmista parisuhteissa voidaksemme tarjota ihmisille heidän tarpeitaan vastaavaa tietoa ja palvelua. Myös tarve seksuaalikasvatuksen kehittämiselle on jatkuva, ja materiaaleja erityisesti pienten lasten kasvatukseen tarvitaan lisää, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Vetoomuksen allekirjoittaneet järjestöt painottavat, että lakkauttaminen olisi erityisen vahingollista keskeneräisen sote-uudistuksen ja translain uudistuksen kannalta. Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvissä ihmisoikeuskysymyksissä on saavutettu viime vuosina monia edistysaskelia kuten tasa-arvoisen avioliiton laillistaminen ja pian voimaan astuva vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifiointi. Alan kansallinen toimintaohjelma ja sen päivittäminen on tiivistänyt valtion ja järjestötoimijoiden välistä yhteistyötä. Nyt suuri osa tehdystä työstä uhkaa valua hukkaan, vetoomuksessa todetaan.

– SELI-toiminnot vastaavat myös tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman (2012–16) toimeenpanosta erityisesti tiedottamisen osalta. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien tarve saada tietoa tyttöjen ympärileikkauksista on kuitenkin entisestään lisääntynyt. Asiasta tiedottamiseen jatkossa ei ole osoitettu henkilö- tai taloudellisia resursseja, mikä on huolestuttavaa, huomauttaa Naisasialiitto Unionin vt. pääsihteeri Taru Anttonen.

Vetoomuksen allekirjoittajina ovat Naisasialiitto Unioni ry, Väestöliitto ry, Ihmisoikeusliitto ry, Seta ry, Exit – pois prostituutiosta ry / Nuorten Exit, Suomen Seksologinen Seura, Sexpo-säätiö, Monika-Naiset liitto ry ja NYTKIS ry.

Lisätietoja:
Taru Anttonen, vt. pääsihteeri, Naisasialiitto Unioni ry, 040 773 9632
Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Väestöliitto, 050 574 1775

Vetoomus THL:n SELI-toimintojen säilyttämiseksi

Suomen Yrittäjänaiset vaatii yritysten liikevaihdon arvonlisäveron alarajan nostamista 50 000 euroon.  Virossa alvin alaraja nousee 40 000 euroon.

Puheenjohtaja Seija Estlander ja toimitusjohtaja Marju Silander sanovat liiton kannan saavan vahvistusta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuoreesta tutkimuksesta. Sen mukaan alhaiseksi naulattu alvin alaraja haittaa firmojen kasvua ja jumittaa ne pieniksi.

Liiton mukaan alhainen alvikanta palvelee etenkin harrastajayrittäjiä ja vääristää kilpailua.
– Tämä johtuu pitkälti siitä, että monet yrittäjät vähentävät 10 000 euron rajapaalun lähestyessä toimintaansa.
– Suomeen linjattu 10 000 euron alviraja on tuoreen tutkimuksen mukaan kannusteloukku pienille yrityksille. Samalla alvi-byrokratia teettää kuitenkin yrittäjällä paljon töitä ja jo pelkät hallinnolliset kulut ovat noin 1 600 euroa, Silander painottaa.

Estlander sanoo Suomen jääneen pahasti jälkeen EU-maiden keskitasosta, joka on noin 30 000 euroa. Hän arvioi Viron vetovoiman kasvavan yrittämistä kannustavana maana.
– Korotuksen yhteydessä alvin huojennusmallia tulee myös nostaa korkeammalle tasolle, minkä ohella veroon on tehtävä säännöllinen indeksitarkastus, jotta se ei polje vuositolkulla paikoillaan.
– Ennen viime eduskuntavaaleja tehty alvin alarajan nosto 8 500 eurosta 10 000 euroon oli askel oikeaan suuntaan, mutta nyt Suomi-neito tarvitsee kosmeettisen sipaisun sijaan reippaan kasvojen kohotuksen, Estlander summaa.

Yrittäjänaiset perustelee alvin alarajan nostoa etenkin sillä, että vero kohtelee eri tavoin työvoima- ja pääomavaltaisia aloja. Naiset toimivat Suomessa työelämän eriytymisestä johtuen pitkälti palvelu- ja käsityövaltaisilla aloilla.
– Eivätkä yrittäjät voi näillä aloilla aina lisätä alvia tuotteidensa hintoihin, koska asiakkaat kaikkoaisivat. Kaikki yrittäjät eivät voi liioin vähentää ostojensa alvia myynnin alvista, koska ostoja on vain nimeksi, Estlander selventää.   

Lisätiedot:
Seija Estlander, puheenjohtaja, p. 050 302 8460
Marju Silander, toimitusjohtaja, p. 050 409 2561
www.yrittajanaiset.fi

Markkinointikonserni OSG:n teettämän tutkimuksen mukaan keskikokoiset suomalaisyritykset eivät vielä osaa hyödyntää digitaalisen markkinoinnin tarjoamaa potentiaalia. Eniten yritykset panostavat sähköpostimarkkinointiin, vähiten markkinoinnin automaatioon.

Suomalaiset keskikokoiset yritykset arvioivat sähköpostimarkkinoinnin, sosiaalisen median mainonnan ja hakukonemarkkinoinnin tuloksellisimmiksi digimarkkinoinnin keinoiksi. Turkulaisen Kui-tutkimusyhtiön tekemään kyselyyn osallistui 156 yritystä, joiden liikevaihto vaihteli 2-50 miljoonan euron välillä.

- Yrityksen on tunnettava kohderyhmänsä ja asiakkaansa. Haluamme elää niin kuin opetamme, joten lähdimme selvittämään suomalaisten yritysten digitaalisen markkinoinnin tilaa, tavoitteita ja tuloksia, kertoo Business Director Toni Lähteenoja digimarkkinointiyritys OSG Adaptivesta.

Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia yrityksistä hyödynsi useampaa digitaalisen markkinoinnin kanavaa, mutta automaation ja sisältömarkkinoinnin mahdollisuuksia ei tiedostettu. Markkinoinnin automaatiolla tarkoitetaan eri työkaluista koottua tietojärjestelmää, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi personoidussa viestinnässä, asiakasdemografiatiedon hankinnassa, ostopotentiaalin arvioinnissa tai segmentoinnissa.

Tutkimuksessa selvisi, että yritykset eivät kokeneet hyödyntävänsä digimarkkinoinnin tarjoamaa potentiaalia kovinkaan hyvin. Asteikolla 1-5, jossa 1 merkitsi erittäin huonoa potentiaalin hyödyntämistä, ja 5 suurta potentiaalin hyödyntämistä, vastausten keskiarvosanaksi muodostui 2,7.

Aktiivisimmin yritykset hyödynsivät sähköpostimarkkinointia, joka koettiin toimivimmaksi digimarkkinointikeinoksi. Heikoimmin yritykset olivat valmiita hyödyntämään markkinoinnin automaatiota, sillä vastaajista 112 ilmoitti, ettei käyttänyt sitä lainkaan.

- Automaation tarjoama analytiikka auttaa yrityksiä kohdentamaan sisältönsä oikeille henkilöille oikeaan aikaan. Hyvin tehty analytiikka voi nostaa markkinoinnin tehoa merkittävästi lyhyessäkin ajassa, Lähteenoja toteaa.

Sosiaalinen media ja hakukonemarkkinointi kiinnostavat

Suurin osa vastaajista, 53 prosenttia, suunnitteli investoivansa tulevaisuudessa mainontaan sosiaalisessa mediassa. Seuraavaksi eniten kiinnostivat hakukonemarkkinointi (39 prosenttia) ja sisältömarkkinointi, kuten bloggaajayhteistyöt (34 prosenttia).

Iso osa yrityksistä kertoi tavoittelevansa digimarkkinoinnin avulla lisämyyntiä (29 prosenttia) tai tunnettuutta (26 prosenttia). Myyntiä pyrittiin lisäämään etenkin sähköpostimarkkinoinnilla. Tunnettuuden lisäämisessä yritykset puolestaan kokivat parhaaksi välineeksi sosiaalisen median.

Yritykset olivat innokkaimpia ulkoistamaan hakukonemarkkinoinnin. Sähköpostimarkkinointi ja sosiaalisen median mainonta puolestaan hoidettiin useimmiten itse. Kuitenkin 70 prosenttia niistä yrityksistä, jotka olivat ulkoistaneet sosiaalisen median markkinoinnin, olivat tyytyväisiä yhteistyökumppaneihinsa.

Lisätiedot:

Toni Lähteenoja

Business Director, OSG Adaptive

044 333 1019

toni.lahteenoja@osg.fi

Agilityn suomenmestaruudet ratkottiin viikonloppuna Nastolassa. SM-kilpailujen ja lajin suosion kasvusta kertovat vuosittain kasvavat osallistujamäärät. Lauantain joukkuekilpailuun oli ilmoittautunut ennätykselliset 251 joukkuetta, ja sunnuntain yksilökilpailuunkin lähes sata joukkuetta enemmän kuin viime vuonna, huimat 829 koirakkoa. Kilpailun järjesti Villähteen Agility-Urheilijat ry yhteistyössä Suomen Agilityliiton kanssa.

Agilityssa kilpaillaan kolmessa eri säkäluokassa, joista jokaisessa jaettiin omat suomenmestaruudet.

Maksikokoisten koirien joukkuekilpailussa suomenmestaruuteen juoksivat Turun Seudun Agilityurheilijoiden (TSAU) Petri Mannonen ja bordercollie Fleet, Santtu Stenberg ja bordercollie Rai Rai, Marianne Asikainen ja bordercollie Pixie sekä Taija Salokannel ja bordercollie Iisi. Voittajajoukkueen tulokseksi tuli -30,21. Hopealle sijoittuneilta Hakunilan Seudun Koiraharrastajilta (HSKH) ei mestaruus ollut kaukana, sillä joukkueen tulokseksi kirjattiin -29,83. Timantinkovan vastuksen antoivat myös pronssille sijoittuneet Järvenpään Agilityurheilijat (JAU), jotka tykittivät tuloksekseen -28,48.

Medijoukkueiden suomenmestareiksi kruunattiin Helsingin Agility Urheilijat ry (HAU). Voittajajoukkueeseen kuuluvat Sami Oksa ja kooikerhondje Lex, Elisa Nuutinen ja espanjanvesikoira Kiki sekä Ville Liukka ja espanjanvesikoirat Oodi ja Ronja. Helsinkiläiset veivät voiton ylivoimaisesti tuloksella -27,38, mutta kilpailu himmeämmistä mitaleista oli äärimmäisen tiukka. Hopeamitaleille sijoittui lopulta Tuuloksen Koirakerho ry ja pronssia nappasi Järvenpään Agilityurheilijat ry.

Minikokoisissa koirissa joukkuekisan voiton vei helsinkiläinen Border Agility Team ry (BAT). Kokenut joukkue oli selvässä johdossa jo kolmen koirakon huikean nopeiden nollien jälkeen, mutta ankkuripari viimeisteli helsinkiläisille komean tuloksen -29,45. Joukkuekultaa voittaneessa joukkueessa mestaruutta juhlivat Petri Heinonen ja shetlanninlammaskoira Blitz, Marielle Wikman-Karstunen ja borderterrieri Jimi, Maarit Niemelä ja borderterrieri Didi sekä Pasi Vesenterä ja borderterrieri Jörö. Joukkueen fiiliksistä huokui itsevarmuus omaan ja joukkuekavereiden tekemiseen, eikä suotta. Hopeaa nappasi Agility-Team Turku ry ja pronssimitaleille tiensä taistelivat upeasti Suomen Villakoirakerho ry:n minikoirakot.

Yksilökilpailussa maksikoirakoista suomenmestaruuteen tiensä selvittivät Kim Kurkinen ja belgianpaimenkoira malinois Hilu (Riihimäen Agility ry). SM-hopeaa ottivat Raisa Vähätalo ja bordercollie Repo (Järvenpään Agilityurheilijat ry) Tuulia Liuhdon ja bordercollie Pirtun (Littoisten Agility Warriors ry) sijoittuessa kolmanneksi.

Medien SM-mitaleista kaksi matkasi Tampereelle, kun mestaruuden veivät Kaisa Ylä-Tuuhonen ja kromfohrländer Hikka (Tampereen Seudun Koirakerho ry) ja pronssille sijoittuivat Outi Harju ja kooikerhondje Olli (Tampereen Seudun Koirakerho ry). Hopealle luokassa sijoittuivat Outi Korhonen ja shetlanninlammaskoira Halo (Hukka-Putki ry).

Minikoirakoista suomenmestareiksi selviytyivät Jenna Caloander ja shetlanninlammaskoira Neon (Helsingin Agility-Urheilijat ry). Hopealle sijoittuivat Ullamari Kokko ja parsonrussellinterrieri Ryyni (Kouvolan Seudun Seurakoirakerho ry) ja pronssia saivat Jenna Ojanen ja shetlanninlammaskoira Tiku (Veikkolan Koirakerho ry).

Seuraava arvokisakoitos koittaa jo kahden viikon kuluttua, kun Suomen huippukoirakot kilpailevat paikoista maajoukkueessa Liedossa 2.-3.7.2016.

Liitteet:

Valokuvat median käyttöön: http://koirakuvat.kuvat.fi/kuvat/press/agilityliitto/

Lisätiedot:

Sirpa Sippola, Suomen Agilityliiton toiminnanjohtaja, puh. 045 1226300, sirpa.sippola@agilityliitto.fi